Uusi vuosi tuo mukanaan aina paljon tavoitteita, odotuksia ja toiveita työpaikoille. Tähän pääsemme! Tätä teemme enemmän! Tätä teemme vähemmän! Nyt aloitamme! Nyt ei enää yhtään… Raadollista, mutta aika moni hieno suunnitelma ei välttämättä toteudukaan niin kun oli suunnitellut. Mutta miksi homma ei taaskaan onnistu niin kun suunnittelin? Miten se homma tänäkin vuonna menee jo heti alkuvuodesta kiville?

Aika usein oman hienon suunnitelman kariutumisen syy löytyy hyvin läheltä – joko itsestä tai kanssaihmisistä. Itsestä ehkä siksi, että suunnittelu on yleensä paljon helpompaa kuin toteuttaminen. Paremman ajankäytön, enemmän myymisen, paremman esimiestyön tai minkä tahansa parantaminen näyttää tosi hyvältä, kun sitä ajattelee nojatuolin sopukoissa tai pyörittelee paperilla. Sitten kun se pitäisi toteuttaa käytännössä, hiipii mieleen monta muuta tärkeämpää ja ennen kaikkea mukavampaa hommaa. Ja kun siinä sivussa pitäisi vielä karistaa juhlakauden kilot ja nukkua enemmän ja syödä terveellisemmin ja…ja… Jo alkaa huimata! Ja kun tarkemmin miettii, niin jos niiden suunnitelmien toteuttaminen olisi tosi mukavaa, niin toki ne hommat olisi jo moneen kertaan siellä työpaikalla aiemmin tehty – jo viime tai edellisenä vuonna.

Ja jos vielä selviäisikin maaliin itsensä kanssa hienojen suunnitelmien toteuttajana, niin suunnitelman toteutusta tulee hankaloittamaan takuuvarmasti joku muu henkilö tai useampi – asiakas, esimies, työkaveri, alainen. Jokaisella heillä tietysti on ihan omat mielipiteensä siitä, kuinka asia hoidetaan paremmin, heidän tapaansa. ”Eikö tämä taistelu ikinä lopu näiden kanssa?”, hiipii tässä vaiheessa monen mieleen.

Hesarin 1.1.2020 Mukavuus ennen kaikkea! -jutussa asiantuntijat kertovat, että mukavuus, being nice on työelämän uusi trendi. Huutava pomo tai opettaja on ihan out, menneisyyttä! Haluamme ympärillemme mukavia ihmisiä – ja kai se tarkoittaa myös sitä, että itsekin pitää olla mukava. Jo päiväkodissa pitäisi opettaa lapsille enemmän yhdessä tekemistä, vuorovaikuttamista. Yalen yliopiston tutkija Emma Sipilä kertoo, että mukavuuden nousu työelämässä johtuu myös siitä, että on huomattu, kuinka paljon siitä on hyötyä. Työssä viihtyvät työntekijät tekevät työnsä paremmin. Kun työt tehdään paremmin, yritys menestyy paremmin jne. Ystävällisyys ei ole siis heikkoutta vaan osoitus älystä. Tunneälystä.

Mukavuus on tietysti osa vuorovaikutusosaamista. Se, että on mukava ja että tulee ihmisten kanssa toimeen, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi koko ajan olla kaikkien kanssa samaa mieltää tai myötäillä koko ajan muita. Eri mieltä voi olla ja pitääkin olla. Oleellisinta on se, miten sen tekee. Miten kommunikoin erilaisten ihmisten kanssa? Miten löydän yhteisen tavan toimia erilaisten ihmisten kanssa? Miten saan erilaiset työntekijät motivoitumaan helpoimmin? Miten johdan itseäni paremmin? Miten saan asiakkaan ymmärtämään ratkaisun hyödyn heille? Miten selviän vaikeistakin työelämän tilanteista?

Olisiko tänä vuonna syytä olla itselleen ja työyhteisölleen hieman armollisempi, ja helpottaa omaa ja toisten elämää ottamalla hyvät työkalut käyttöön vuorovaikutuksen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi erilaisten ihmisten kanssa? Meillä Tutkimusyhtiö Kulmia Insightissa on hyviä työkaluja siihen, miten erilaisten ihmisten – asiakkaiden, työkavereitten, työntekijöiden, esimiesten – kanssa vuorovaikutus sujuu paremmin, ja miten pääsee parempaan lopputulokseen nopeammin erilaisten ihmisten kanssa.

Laita viestiä tai soita, niin kerron mihin ja miten olemme näitä työkaluja eri asiakkaiden kanssa hyödyntäneet! Ja miten niitä juuri teillä voisi hyödyntää.

Tuuli Harju
Tuuli HarjuLiiketoimintajohtaja